Reissumme alkoi laskeutumalla Bangkokiin ja hypättyämme taksiin suuntasimme kohti ensimmäistä majapaikkaamme Mae Phimissä. Koko reissumme kesti kaksi viikkoa, mutta Mae Phimissä olimme alkuun päivän ja sitten viimeisen viikon. Mae Phimistä kerron kolmannessa osassa lisää.
Miten Koh Koodille pääsee?
Jos Koodille mielii suoraan eikä mennä esim. Changin kautta täytyy suunnata Trattiin. Mae Phimistä on Trattiin hieman alle 200 kilometriä ja taksilla matka kesti vähän reilu 2 tuntia (Bangkokista suoraan mentäessä kannattaa varata hieman yli 4 tuntia). Taksimatka maksoi 2800bahtia, mikä on noin 75 euroa (Bangkokista kyyti maksaa n. 110e). Lauttaliput olin ostanut etukäteen netin kautta ja neljälle hengelle liput maksoivat n. 57e. Tratista lähtö tapahtuu Laem Sokin laiturilta ja me käytimme matkaan Boonsirin katamaraania. Matkaan lautalla vierähtää n. 1.3h, mutta mikäs siinä on istuessa kun voi valita istuuko sisällä viileämmässä vai ulkona varjossa/auringossa. Jos on merisairautta havaittavissa niin lautalla löytyy myynnistä pahoinvointitabletteja :). Tosin itsellä nämä pari kertaa mitä käynyt on meri ollut ihan tyyni…
Valkoisia rantoja ja vähän turisteja
Olen ollut Koh Koodilla - tai paikallisille tutummin Ko Kutilla - keväällä 2017 ja jo silloin päätin, että joku päivä tuon lapset Koodille. Koh Kood on pieni saari, joka on kooltaan 23 kilometriä pitkä ja 9 kilometriä leveä. Saarella menee yksi ns. päätie jonka varrelta lähtee pieniä teitä ja myös suurinosa kaupoista ja ravintoloista löytyy joko tämän tien varresta tai rannoilta. Ensimmäisellä kerralla majoituin Koh Kood Resortilla, joka on hieno kohde ja tähän mennessä mielestäni tarjonnut parhaat mahdollisuudet nähdä isojakin kaloja suoraan rannasta. Tällä kertaa majoituimme Good View hotellissa, joka valikoitui hotelliksemme, koska sovimme kaikki samaan mökkiin (4 henkeä) ja toisaalta myös sijainti on kaikista ideaalein. Sinänsä hotellin maisemat ja sijainti oli kympin arvoinen, mutta hotelli sen sijaan aika kämänen… sängyt oli kovia ja tuntui kun olisi nukkunut 3 yötä laverilla :).
Näille pikku saarille kannattaa suunnata, jos mielii kohteisiin joita ei ole vielä turismi pilannut. Koodilla saat omaksesi ihanat valkoiset rannat ja kirkkaat vedet lukuisine kalalajeineen. Ei ole karaokepaikkoja eikä kännihuutelua pitkin yötä. Iltaelämä koostuu enemmän rennosta hengailusta pienissä rantabaareissa nauttien lämmöstä ja auringonlaskuista.
Rahalla saa ja mopolla pääsee.. vai miten se meni?
Saarikohteet ovat haastavia jos ei halua mopoilla koska silloin saarista jää iso osa kokematta, sillä varsinaista taksiliikennettä ei ole ja suurinosa resorteista on syrjässä palveluista. Mopon päivävuokra on noin 250-400 bahtia, mutta on kyllä ehdoton väline liikkumiseen. Saarella on ehdottomasti jyrkimmät mäet mihin ikinä törmännyt, joita surata ylös ja alas. Mäkien jyrkkyys taisi olla 8-18%:n luokkaa :). Liikenne Thaimaassa on vasemmanpuoleinen, mutta nopsaan siihenkin tottuu. Liikenne näissä pienissä kohteissa on rauhallista ja ei ole ollut pelkoa, että paikalliset tulee ja jyrää sinut omilla kulkuvälineillään – tätähän yleisesti pelotellaan Thaimaasta ja varmasti isommissa kohteissa kannattaakin miettiä vuokrausta toisenkin kerran.
Vesiputoukset nähtävyyksinä
Saarella ei tosiaan ole juuri mitään varsinaisia nähtävyyksiä vaan enemmän tarjolla rentoa hengailua auringon ja ihanien rantojen parissa. Ensimmäisellä kerralla olimme keväällä ja koska sadekaudesta oli niin pitkä aika niin saaren kolme vesiputousta olivat kerennyt kuivumaan. Tällä kertaa kun sadekausi oli vasta päättynyt muutamaa viikkoa aiemmin pääsimme uiskentelemaan myös vesiputouksissa. Saarelta niitä löytyy kolme kappaletta, mutta me kävimme vaan kahdessa. Ensimmäinen vesiputous jonne suuhtasimme oli Khlong Chao Waterfall. Tämä on saaren suosituin vesiputous, mutta silti siellä ei lisäksemme ollut kuin parikymmentä henkeä (mikä tuntui silti saaren turismimäärässä isolta määrältä) ja toinen kohteemme oli Khlong Yai Kee Waterfall.Vesi on ihanan raikasta näillä vesiputouksilla ja tuntui hauskalle kun pienet kalat tulivat heti kimppuun syömään kuollutta ihoa (sai kalakäsittelyn ilmaiseksi siinä missä joskus on tullut itsekin maksettua näistä jalkakäsittelyistä :D). Vesiputoukset on keskellä viidakkoa, joten liikuntaesteisille sanoisin että täysin mahdottomia.
Rannoista ehdottomasti parhaat ovat saaren keskellä oleva Klong Chao Beach, snorklailuun Bang Bao Bay (hotelli Koh Kood resortin ranta) sekä saaren perällä oleva upea Ao Praon ranta. Rannat ovat noin pari kilometriä pitkiä ja muihin turisteihin ei juuri törmää vaan saa aikasta rauhassa nauttia "itsekseen".
Saaren palvelut
Saarelta löytyy useita ravintoloita ja reissun eka länkkäriruoka syötiin paikallisesssa pizza ja pasta paikassa (kuopus oli vähän kyllästynyt jo riisiin). Se mikä paikasta teki käymisen arvoisen oli huikeat suosittelut tripadvisorissa ja eipä todellakaan tuottanut pettymystä. Paikkaa vetää italialainen Alexsandro ja pizzat hakkaa monet pizzeriat ihan Suomessakin mennen tullen. Alexsandron kanssa tuli turistua pitkä tovi esim. elämästä saarella ja vaikka itselle tuli mieleen, että olisipa ihana vaan asua noin rennosti niin Alexsandro toi myös saarielämän hankaluudet logistiikan ja palveluiden osalta. Mantereelle on matkaa tunti veneellä, kouluja ei ole kuin yksi ja kaupat ovat puutteellisia tarjontoineen. Eli home sweet home :)..
Jouduimme myös käymään saaren ainoassa lääkärissä/sairaalassa kun kuopuksemme korvat ärtyivät ja hän on herkkä korvatulehduksille. Noh, onneksemme lääkäri puhui verrattain hyvää englantia ja saimmekin antibiootin. Hauskaa oli, että ajaessamme pimeän viidakon läpi sairaalaan ja huomattuamme, että olemme ainoat potilaat lääkäri raahustaa pyjamahousuissa ja virttyneessä T-paidassa jostain takahuoneesta :). Noh, me saimme lääkkeet ja kustannut oli 280bahtia (n. 8e). Saarella on hyvin rajallinen hoidon/lääkkeiden tarjonta, joten täytyy pitää peukut pystyssä ettei mitään isompaa tule reissussa.
Saarelta löytyy pieniä kauppoja useita päätien varrelta, ainakin yksi apteekki (jos parempi lääkevalikoima kuin esim. sairaalassa) ja kaksi rahanvaihtokiskaa. Käteistä kannattaakin ottaa mukaan sillä resorttien ulkopuolella monessa paikassa ei käy kortit ja automaatteja ei saarella ole.
Mitä mukaan saarille?
Ehdottomasti mukaan tarvitset taskulampun. Kun pimeys tulee niin liikkuminen on ihan mahdotonta ilman valoa. Myös itikkamyrkky on kova sana. Moskiitot on niin nopeita ettei niitä kerkeä juurikaan huomaamaan ja itsellä ainakin rapsutusta jatkuu todella pitkään verrattuna suomalaisiin hitaisiin serkkuihin. Myös hiekkakirput on hanurista, joten ei kannata hirveästi kaivella jaloilla hiekkaa (varsinkin iltaisin), voin taata että öistä tulee ihan helvettiä polttavine jalkoineen. Snorkkelit on myös kova sana. Jos sinulta ei löydy niin älä osta mitään halpaa lelua täältä suomesta vaan osta mieluummin saarten sukellusliikkeistä kunnolliset! Uteliaisuutta ja himppanen rohkeutta ja mopon selkään ja tutkimaan paikkoja. Monia hauskoja ja hienoja paikkoja tuli nähtyä ihan vaan ajelemalla ympäriinsä.
Seuraavassa osassa kerron Koh Makista jonne suuntasimme seuraavaksi.
Jos heräsi kysymyksiä tai ihmetyksiä niin kommentoi alas niin vastailen parhaani mukaan.
